Evelina - Maalauksii sanoitukset (lyrics)

[Evelina - Maalauksii sanoitukset lyrics]

Maailmas täynnä rihkamaa
Mä oisin ollut kultaa, kultaa, kultaa
Tarjosin sulle aurinkoo
Mut kaipasit vaan lunta, lunta, lunta

Sä et huomannu mitä sul on
Päästit irti nyt oot onneton niin se on
Sä et huomannu mitä sä saat
Ku ootit aina vaan parempaa
Niin se menee vaan

Mä olin museo täynnä sun lempimaalauksii
Mut sä pidit sun silmät kii
Niin se menee tääl
Tajuu et menettää kun päästää menemään
Kaikki mus oli runoutta mut et osannu lukea
Niin se menee tääl
Tajuu et menettää kun päästää menemään

Ajas täynnä epäilyy
Mä oisin ollu varmaa, varmaa, varmaa, eeh
Sä kaipasit värikkyyt
Mut nyt säki oot harmaa, harmaa, harmaa, eeh

Sä et huomannu mitä sul on
Päästit irti nyt oot onneton
Niin se vaan on, mhmm
Sä et huomannu mitä sä saat
Ku ootit aina vaan parempaa
Niin se menee vaan

Mä olin museo täynnä sun lempimaalauksii
Mut sä pidit sun silmät kii
Niin se menee tääl
Tajuu et menettää kun päästää menemään
Kaikki mus oli runoutta mut et osannu lukea
Niin se menee tääl
Tajuu et menettää kun päästää menemään

Maailmas täynnä rihkamaa
Mä oisin ollut kultaa, kultaa, kultaa

Selitys katkelmalle


Lisää tulkinta

Lisää laajennettu tulkinta

Jos tietää, mistä esittäjä laulaa, osaa lukea "rivien välistä" ja tietää kappaleen historian, voi tekstiin lisätä tulkinnan. Toimittajiemme vahvistuksen jälkeen lisäämme sen viralliseksi tulkinnaksi kappaleesta!

Viime aikojen lisätyt tulkinnat laulujen sanoituksiin

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z #
Tulkita