Huge L - Noste lyrics
[Huge L - Noste lyrics]
Ku ihmiset tääl änkeemää nii tiiviisti
Mun fiilist sekottaa
Mun rauhallisen tilan mikä muuttuu vihaks
Oon taas kosketuksis jonkun kehon kaa
Tosi kiva tääl haisee hiki, se on toi sika
Tääl on vaikee hengittää, en omii kenkii nää
Nään kaiken liian liki, loppuu tila
Piti mennä rappusii, nyt tuskin henkiin jään
Pihaan ryysimäs jengii
Niit yytsin kaikki menos taas samaan hissiin
Mut voi täst joukkueest erottaa
Oon taas seuraava, niin vissiin
Joku hymyilemäs, pitelemäs ovee auki
Päästää sisälle vaik en mä täst nauti
Tungokses tuntuu et ahdinko kasvaa
Mul on varmaa joku tauti ku ahdistaa
Tai sit tää on astmaa
Tuntuu ikuisuudelt ku on kipuu muutenki
Olo ku luulosairaal, tai ainakin luulen niin
Luurin toises pääs saan
Kyl sanottuu kuulemiin
Mut en tääl sanaakaa sen
Kummemmi painan hätäsummerii
Ja sitäki vahingos, kun joku työnti
Syönnin jälkeen tuoksuu sonta
Mut kuka myönti ja ton kaa kenen kaa
Tulit sen henkikin haisee
Tai sit tullaa lenkilt huokaillaa ku
Sai Tinderist entisilt paiseen
Käytä rappusii, oot muutenki nii läski
Iha vaa vinkkinä et ois suurempi matchi
Havahdun ajatuksist, ovi jälleen aukee
''mahtuuks viel?'' ''no me tiivistetää''
Tää on kauheet
Keinun kerrosten välil hermostuneena
Mutten kerro sitä ääneen sen verhoonpueena
Mikä kääntyy sisuksiin
Ku mennään päädyst päätyyn mua vitutti
Niin paljon et mä jäädyin, tiputtiin
En haluu mennä ylös, en haluu mennä alaskaan
En haluu mennä ylös, en haluu mennä alaskaan
En oo ihmisvihaaja mut vihaan ihmisii
Kun hissin tilaan pistin kii
Silmät, toivon ettei siel ois ketään
Sil mä en kestä enään oikeestaan ketään
(onks tää hissi menos ylös vai alas?)
Aivan sama
Painan seiskaa miinus ykköstä samal
Kuskaan tuskaa taas vaijerii pitkin
Ku en teist saa rauhaa
Taistelin kunnes vaikenin, itkin
Kun painelit joka kerrosta
Sitä ennen et pessy käsii ku kaivelit perset
Mä en ees osaa semmosta
On käsidesi josta ne apteekis vanno
Ne hehkutti: ''osta se nii
Hävii heti sun bakteerikammos''
Mut ei, tää vaan pahenee
Mitä enemmän teit sitä enemmän
Seinät tääl kapenee
Kuin liskojen yös aika matelee
Tää on skit'sotyö, en haluu olla pikkolo
Paloportaisiin pakenen
Haluisin olla vaan yksin ja painan nappulaa
Ennen tota vit'sii mua rupee
Aina henkisesti sattumaan
(se ei oo sattumaa)