Paula Koivuniemi - Tahroja paperilla sanoitukset (lyrics)
[Paula Koivuniemi - Tahroja paperilla sanoitukset lyrics]
Tiedän että on yö kun saavut kotiisi pimeään
Yksinäisyys lyö sanomatta nimeään
Kun luet kirjeeni kaiun kuulet
Tahrat näet joita sateeksi luulet
Kuljen ulkona valossa kasvoillani
Voin tuntea tuulen
Ei sitä tuntunut talossa johon
Palaa en koskaan, luulen
En ole menossa minnekkään
Ei missään tulee minun
Luokseni minun vuokseni
Vain tahroja paperilla älä siis suutu
Ei niistä asiat miksikään muutu
Ei se, että meillä oli retkemme
Eikä se, ettlä meillä oli hetkemme
Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää
Se eteenpäin työntää älä siis pelkää
Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme
Aha
Muistan, että meillä oli hetkemme- hetkemme
Kutsun saaneena tulin, lähdin kuin varas
Säikähdin viimein
Kun it'seeni tarttuneen, tajusin varttuneen
Imin sut kuiviin, tarttui mun huiviin
Tuoksusi, teit saman minulle, juoksusi
Annan anteeksi sinulle
Vain tahroja paperilla älä siis suutu
Ei niistä asia miksikään muutu
Ei se että meillä oli retkemme
Eikä se, että meillä oli hetkemme
Voi tuuli kutittaa selkää
Se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme
Aha
Vain tahroja paperilla älä siis suutu
Ei niistä asia miksikään muutu
Ei se että meillä oli retkemme
Eikä se, että meillä oli hetkemme
Voi tuuli kutittaa selkää
Se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme
Aha
Yksinäisyys lyö sanomatta nimeään
Kun luet kirjeeni kaiun kuulet
Tahrat näet joita sateeksi luulet
Kuljen ulkona valossa kasvoillani
Voin tuntea tuulen
Ei sitä tuntunut talossa johon
Palaa en koskaan, luulen
En ole menossa minnekkään
Ei missään tulee minun
Luokseni minun vuokseni
Vain tahroja paperilla älä siis suutu
Ei niistä asiat miksikään muutu
Ei se, että meillä oli retkemme
Eikä se, ettlä meillä oli hetkemme
Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää
Se eteenpäin työntää älä siis pelkää
Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme
Aha
Muistan, että meillä oli hetkemme- hetkemme
Kutsun saaneena tulin, lähdin kuin varas
Säikähdin viimein
Kun it'seeni tarttuneen, tajusin varttuneen
Imin sut kuiviin, tarttui mun huiviin
Tuoksusi, teit saman minulle, juoksusi
Annan anteeksi sinulle
Vain tahroja paperilla älä siis suutu
Ei niistä asia miksikään muutu
Ei se että meillä oli retkemme
Eikä se, että meillä oli hetkemme
Voi tuuli kutittaa selkää
Se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme
Aha
Vain tahroja paperilla älä siis suutu
Ei niistä asia miksikään muutu
Ei se että meillä oli retkemme
Eikä se, että meillä oli hetkemme
Voi tuuli kutittaa selkää
Se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme
Aha