PMMP - Kohkausrock sanoitukset (lyrics)
[PMMP - Kohkausrock sanoitukset lyrics]
Ei mitään jää käteen tai vielä vähemmän
Ja vähemmän tänään kuin eilen ymmärrän
On nätisti rivissä metsässäkin puut
Kai jonossa menee myös hirvet sekä muut
Ei mitään jää käteen tai vielä vähemmän
Mut vähemmän tänään kuin eilen selitän
Kai jonossa menee metsässä ketutkin
Ja takuulla sekaisin oon huomennakin
Lastenlaulu valehteli
Väittäessään että auringossa
Aina varjo seuraa kulkijaa
Olenhan nähnyt kuinka joskus aurinko
Voi paistaa aivan pääni päällä
Eikä silloin tosiaankaan
Varjo lainkaan lankea
Ei mitään jää käteen tai vielä vähemmän
Ja vähemmän tänään kuin eilen ymmärrän
On nätissä rivissä istutetut puut
Ja levällään pihalla lapsukaisten suut
Ei mitään jää käteen tai vielä vähemmän
Mut vähemmän tänään kuin eilen selitän
Kai jonossa menee metsässä ketutkin
Ja huomennakin olen sekaisin
Tarja ihan kostoksikin paremmaksi pisti
Sil' on äidin kiusaksi
Miehenä työtön pianisti
Äiti itkee, miksi otettava on sellainen nisti
Muutenkin on suita tarpeeksi
Tässä ruokittaviksi
Koskaan ei enää tätäkään päivää
Kahlata läpi uudestaan
Mutta se häly jää soimaan
Kaikuu, meteli kumisee, raikuu
Ja korvakäytävään juuttuu
Unessakin vielä toistuu
Hän saa vain siinä tapauksessa soittaa
Jos joku tomumajan jättää
Ja tänään puhelin soi, soi, soi soi
Eedenin kaakelit ovat vihertävät, valkeat
Ja se kloorivesi kirvelee silmää
Minä osaan kellua, isä
Minä osaan kuplia, isä
Minua ei vieläkään kylmää
Vedet tulee ihon läpi olet unohtanut taas
Nuku sinä kevään yli
Hän odottaa veden takana
Tätä teennäistä hymyä en voi pyyhkiä millään
Jähmettyneenä poskipäät vielä kiristyy lisää
Ja pahoittelet
Kun et oikein osaa sanoa mitään
Mut onpa huono tuuri
Ei mitään jää käteen tai vielä vähemmän
Ja vähemmän tänään kuin eilen ymmärrän
On nätissä rivissä metsässäkin puut
Kai jonossa menee myös hirvet sekä muut
Ei mitään jää käteen tai vielä vähemmän
Mut vähemmän tänään kuin eilen selitän
Kai jonossa menee metsässä ketutkin
Huomennakin olen sekaisin
Lastenlaulu valehteli
Väittäessään että auringossa
Aina varjo seuraa kulkijaa
Olenhan nähnyt kuinka joskus aurinko
Voi paistaa aivan pääni päällä
Eikä silloin tosiaankaan
Varjo lainkaan lankea
Ja vähemmän tänään kuin eilen ymmärrän
On nätisti rivissä metsässäkin puut
Kai jonossa menee myös hirvet sekä muut
Ei mitään jää käteen tai vielä vähemmän
Mut vähemmän tänään kuin eilen selitän
Kai jonossa menee metsässä ketutkin
Ja takuulla sekaisin oon huomennakin
Lastenlaulu valehteli
Väittäessään että auringossa
Aina varjo seuraa kulkijaa
Olenhan nähnyt kuinka joskus aurinko
Voi paistaa aivan pääni päällä
Eikä silloin tosiaankaan
Varjo lainkaan lankea
Ei mitään jää käteen tai vielä vähemmän
Ja vähemmän tänään kuin eilen ymmärrän
On nätissä rivissä istutetut puut
Ja levällään pihalla lapsukaisten suut
Ei mitään jää käteen tai vielä vähemmän
Mut vähemmän tänään kuin eilen selitän
Kai jonossa menee metsässä ketutkin
Ja huomennakin olen sekaisin
Tarja ihan kostoksikin paremmaksi pisti
Sil' on äidin kiusaksi
Miehenä työtön pianisti
Äiti itkee, miksi otettava on sellainen nisti
Muutenkin on suita tarpeeksi
Tässä ruokittaviksi
Koskaan ei enää tätäkään päivää
Kahlata läpi uudestaan
Mutta se häly jää soimaan
Kaikuu, meteli kumisee, raikuu
Ja korvakäytävään juuttuu
Unessakin vielä toistuu
Hän saa vain siinä tapauksessa soittaa
Jos joku tomumajan jättää
Ja tänään puhelin soi, soi, soi soi
Eedenin kaakelit ovat vihertävät, valkeat
Ja se kloorivesi kirvelee silmää
Minä osaan kellua, isä
Minä osaan kuplia, isä
Minua ei vieläkään kylmää
Vedet tulee ihon läpi olet unohtanut taas
Nuku sinä kevään yli
Hän odottaa veden takana
Tätä teennäistä hymyä en voi pyyhkiä millään
Jähmettyneenä poskipäät vielä kiristyy lisää
Ja pahoittelet
Kun et oikein osaa sanoa mitään
Mut onpa huono tuuri
Ei mitään jää käteen tai vielä vähemmän
Ja vähemmän tänään kuin eilen ymmärrän
On nätissä rivissä metsässäkin puut
Kai jonossa menee myös hirvet sekä muut
Ei mitään jää käteen tai vielä vähemmän
Mut vähemmän tänään kuin eilen selitän
Kai jonossa menee metsässä ketutkin
Huomennakin olen sekaisin
Lastenlaulu valehteli
Väittäessään että auringossa
Aina varjo seuraa kulkijaa
Olenhan nähnyt kuinka joskus aurinko
Voi paistaa aivan pääni päällä
Eikä silloin tosiaankaan
Varjo lainkaan lankea