Sotajumala - Pommitus sanoitukset (lyrics)
[Sotajumala - Pommitus sanoitukset lyrics]
Matalalla auringossa valkkyen
Irrottaa pomminsa, puolentoista sataa
Jotka kiiltavat kauniisti
Sirosti suuntaansa etsien
Pudoten ensin hitaasti, sitten nopeammin
Lopulta nakymattomiin haviten
Kun maa alkaa tarahdella, hypahdella, keinua
Sydan jattaa valiin pari iskua
Murskaavat paineaallot humahtelevat
Repien edestaan kaiken irtoavan
Hetkittain maa tuntuu alta katoavan
Toisinaan hypahtaen ylos
Lyoden vasten rintaa ja kasvoja
Savu, tomu ja lumi peittavat
Tienoon verhoon sakeaan
Joka pakkaspaivan auringossa saa
Hohteen luonnottoman
Kuuluu voihkaisuja, heikkenevia avunhuutoja
Tulee uusi laivue ja pommit irtoavat
Avuttomana, liikkumatta kohtaloonsa katsoen
Makaa hiljaa paikallaan
Vaikka kovin pelottaa
Tyontaa naamansa mustaan
Kitkeraan tantereeseen
Tuntee kuoleman lahestyvan
Kuin painajaisessa sita odottaa
Yrittaa tiukemmin tarrautua maahan
Painerenkaiden ristiaallokossa
Kun toiset olkansa yli ylos vilkuillen
Epatoivoisesti etsivat suojaa
Alla on joku, paalle putoaa joku
Velttona, verta valuvana
Rajahdysten riepottelemana
Sirpaleiden silpomana
Taas tulee uusi laivue ja pudottaa pomminsa
Kivia puita ja miesten kappaleita
Ymparille maahan sataa
Vaipuu hiljaa vainajien viereen
Vaantaytyy veristen vaatteiden valiin
Mahdollisimman syvalle
Ei tulevaisuutta, vain tama hetki
Lisää laajennettu tulkinta
Jos tietää, mistä esittäjä laulaa, osaa lukea "rivien välistä" ja tietää kappaleen historian, voi tekstiin lisätä tulkinnan. Toimittajiemme vahvistuksen jälkeen lisäämme sen viralliseksi tulkinnaksi kappaleesta!
Viime aikojen lisätyt tulkinnat laulujen sanoituksiin