Jesse kaikuranta - En se ollut minä sanoitukset (lyrics)
[Jesse kaikuranta - En se ollut minä sanoitukset lyrics]
Mun mieli kulkee ihmiskunnan alkuhämärään
Kun rakkaus kerran syntyi
Nyt yössä pysäkille jään
Bussin takavalot tähtiin sekoittuu
Se mitä mä tein sulle, oli joku muu
En se ollut minä joka maleksi ja metelöi
En se ollut minä
Joka suuret sanansa vaan söi
En se ollut minä joka vannoi rakkauttaan
Sitä joka sanoina vaan jäi nurkkaan lojumaan
En se ollut minä vaan se mies
Joka eli minua
Sadetta mä en saa pilviin takas palaamaan
Tekemättömän miten tehdyksi sen saa
Kahden hengen vuode yksin liian iso on
Ja kahden onni yksin saavuttamaton
En se ollut minä joka maleksi ja metelöi
En se ollut minä
Joka suuret sanansa vaan söi
En se ollut minä joka vannoi rakkauttaan
Sitä joka sanoina vaan jäi nurkkaan lojumaan
En se ollut minä vaan se mies
Joka eli minua
En tiedä mikä voima hеreille mut ravisti
Kuin ovi seinän paikallе ois tullut hetkeksi
Yön tunnit vähitellen ne jo vaihtuu aamuksi
Ja ainoo mitä tehdä voin on pyytää anteeksi
En se ollut minä joka maleksi ja metelöi
En se ollut minä
Joka suuret sanansa vaan söi
En se ollut minä joka vannoi rakkauttaan
Sitä joka sanoina vaan jäi nurkkaan lojumaan
En se ollut minä vaan se mies
Joka eli minua
Kun rakkaus kerran syntyi
Nyt yössä pysäkille jään
Bussin takavalot tähtiin sekoittuu
Se mitä mä tein sulle, oli joku muu
En se ollut minä joka maleksi ja metelöi
En se ollut minä
Joka suuret sanansa vaan söi
En se ollut minä joka vannoi rakkauttaan
Sitä joka sanoina vaan jäi nurkkaan lojumaan
En se ollut minä vaan se mies
Joka eli minua
Sadetta mä en saa pilviin takas palaamaan
Tekemättömän miten tehdyksi sen saa
Kahden hengen vuode yksin liian iso on
Ja kahden onni yksin saavuttamaton
En se ollut minä joka maleksi ja metelöi
En se ollut minä
Joka suuret sanansa vaan söi
En se ollut minä joka vannoi rakkauttaan
Sitä joka sanoina vaan jäi nurkkaan lojumaan
En se ollut minä vaan se mies
Joka eli minua
En tiedä mikä voima hеreille mut ravisti
Kuin ovi seinän paikallе ois tullut hetkeksi
Yön tunnit vähitellen ne jo vaihtuu aamuksi
Ja ainoo mitä tehdä voin on pyytää anteeksi
En se ollut minä joka maleksi ja metelöi
En se ollut minä
Joka suuret sanansa vaan söi
En se ollut minä joka vannoi rakkauttaan
Sitä joka sanoina vaan jäi nurkkaan lojumaan
En se ollut minä vaan se mies
Joka eli minua