Mikael Gabriel - Viimeisen kerran sanoitukset (lyrics)
[Mikael Gabriel - Viimeisen kerran sanoitukset lyrics]
Vielä viimeisen kerran
Mä sua vilkaisen
Voisin sanoakin jotain, mutta vaikenen
Vielä viimeisen kerran
Sä mua vilkaisten
Jäät odottamaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Otan kynän ja paperin, johon kirjotan
Mun viimest viestii, ku pakko sulle ilmottaa
Mitä sit ku mä en oo enää tääl
Mikä on se juttu, mitä pään sisäl pelätään
Tää on vaa elämää, mikä pia ohi on
Makaan maas selällää, ase kohti ohimoo
Mietin mihin ja miten mun tieni vie
Anna mä mietin viel, anna mä mietin viel
Miten mä hoidan tän
Miten mä voitan nää ajatukset pääs
Miten mä poistan tän helvetin täält
En kai kakseittemää selvinnykkää
Ja nyt tää kaikki loppuu
Vielä viimeisen kerran
Mä sua vilkaisen
Voisin sanoakin jotain, mutta vaikenen
Vielä viimeisen kerran
Sä mua vilkaisten
Jäät odottamaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan näenkö mä sua
En mä sit lähtenykkää
Vaik mun pää sanoo ihan
Muuta ja käskee hyppään
Mut se ei oo mä, vaan mun pimee
Puoli ja tää kuori on särkyvää
Ku heikko jää
Mä tipun sinne tunne, kipu mun rinnas
Miks meist puolet on hengis
Miks puolet kuollu tai linnas
Muistoi jäljel, mut vaa ajatus teist ahistaa
Mä vihaan maailmaa
Miksei jokainen saa mahista
Aika kuluu, kuluu kunnes jalat alta pettää
Mä pistän silmät kii, ku taivaalt
Sataa vettä ja tunnen pisarat
Kun ne osuu mun kasvoihin ja aion
Piirtää nää salaisuudet mun tatskoihin
Mitkä mä selvitän tutkimal mitä pelkään
Mä en pysy pyramidin alla vaa sen
Pääl ja ihan sama miten meni
Mus on pitelemist
En pyydä anteeks et tein
Tän laulun vaa itelleni
Viimeisen kerran (viimeisen kerran)
Vielä viimeisen kerran (viimeisen kerran)
Vielä viimeisen kerran
Sä mua vilkaisten
Jäät odottamaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Mä sua vilkaisen
Voisin sanoakin jotain, mutta vaikenen
Vielä viimeisen kerran
Sä mua vilkaisten
Jäät odottamaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Otan kynän ja paperin, johon kirjotan
Mun viimest viestii, ku pakko sulle ilmottaa
Mitä sit ku mä en oo enää tääl
Mikä on se juttu, mitä pään sisäl pelätään
Tää on vaa elämää, mikä pia ohi on
Makaan maas selällää, ase kohti ohimoo
Mietin mihin ja miten mun tieni vie
Anna mä mietin viel, anna mä mietin viel
Miten mä hoidan tän
Miten mä voitan nää ajatukset pääs
Miten mä poistan tän helvetin täält
En kai kakseittemää selvinnykkää
Ja nyt tää kaikki loppuu
Vielä viimeisen kerran
Mä sua vilkaisen
Voisin sanoakin jotain, mutta vaikenen
Vielä viimeisen kerran
Sä mua vilkaisten
Jäät odottamaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan näenkö mä sua
En mä sit lähtenykkää
Vaik mun pää sanoo ihan
Muuta ja käskee hyppään
Mut se ei oo mä, vaan mun pimee
Puoli ja tää kuori on särkyvää
Ku heikko jää
Mä tipun sinne tunne, kipu mun rinnas
Miks meist puolet on hengis
Miks puolet kuollu tai linnas
Muistoi jäljel, mut vaa ajatus teist ahistaa
Mä vihaan maailmaa
Miksei jokainen saa mahista
Aika kuluu, kuluu kunnes jalat alta pettää
Mä pistän silmät kii, ku taivaalt
Sataa vettä ja tunnen pisarat
Kun ne osuu mun kasvoihin ja aion
Piirtää nää salaisuudet mun tatskoihin
Mitkä mä selvitän tutkimal mitä pelkään
Mä en pysy pyramidin alla vaa sen
Pääl ja ihan sama miten meni
Mus on pitelemist
En pyydä anteeks et tein
Tän laulun vaa itelleni
Viimeisen kerran (viimeisen kerran)
Vielä viimeisen kerran (viimeisen kerran)
Vielä viimeisen kerran
Sä mua vilkaisten
Jäät odottamaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan