Pyhimys - Kuinka Kangas Kudotaan? sanoitukset (lyrics)
[Pyhimys - Kuinka Kangas Kudotaan? sanoitukset lyrics]
Olla tässä, pala lankaa
Umpisolmu, polkuja alkaa
Verkkoteoria: mistä ja minne?
Pumpuliunelma mä sukellan sinne
Pasmat sekasin, kuten minäki
Olla hirvi ryijyssä, sinulla on kivääri
Olla reikä, rikkinäinen lakana
Kuka seisoo samettiverhon takana?
Mitä mulle jää
Jos tää kangas ympäriltä repeää
Sen alla on vaan mustaa pimeää
Pelkkää tyhjää, eikä pohjaa edes nää
Irrallaan
Ei täällä yksikään
Oo mitään yksinään
Ja mä en tajuu enää
Kuinka kangas kudotaan
Yksi lanka kerrallaan
Säikeet yhteen punotaan
Yksi solmu kerrallaan
Olla silkkipainettu kuva
Pesukoneen ikkunasta näet mun haalistuvan
Etkä käsitä mun kahinaa
Olla tuulipuku joka tuulesta valittaa
Känniset kalsarit mä join väärin viinat
Tähteenä enää reliikki, mun käärinliinat
Olla sametissa vaan kapea vako
Sun sukkiksissa pelkkä silmäpako
Vaikkei niitä nää
Näkymättömät langat meitä yhdistää
Sut muhun ja meidät näihin ihmisiin
Tähän taloon ja katuun, tähän kaupunkiin
Irrallaan
Ei täällä yksikään
Oo mitään yksinään
Ja mä en tajuu enää
Kuinka kangas kudotaan
Yksi lanka kerrallaan
Säikeet yhteen punotaan
Yksi solmu kerrallaan
Kaipaan takas aikaan sinne Ensio Raikkaan
Parsimalla paikkaan tätä
Palkeenkieltä jota elämäksi luulet
Ilman mitään mieltä vie pyykkiä tuulet
Ajelehti sinne missä hiljaa meri on
Aina pelkkää ilmaa, villaa Merinon
Ajan minkä luuli ettei silkkikukka lakastu
Uskotteli itellensä, ettei ikin rakastu
Eikä tullu tästä langasta koskaan osa kangasta
Yksin olla, umpisolmu
Solmussa yksin vaan olla
Yksin vaan olla
Vaan olla
Olla
Umpisolmu, polkuja alkaa
Verkkoteoria: mistä ja minne?
Pumpuliunelma mä sukellan sinne
Pasmat sekasin, kuten minäki
Olla hirvi ryijyssä, sinulla on kivääri
Olla reikä, rikkinäinen lakana
Kuka seisoo samettiverhon takana?
Mitä mulle jää
Jos tää kangas ympäriltä repeää
Sen alla on vaan mustaa pimeää
Pelkkää tyhjää, eikä pohjaa edes nää
Irrallaan
Ei täällä yksikään
Oo mitään yksinään
Ja mä en tajuu enää
Kuinka kangas kudotaan
Yksi lanka kerrallaan
Säikeet yhteen punotaan
Yksi solmu kerrallaan
Olla silkkipainettu kuva
Pesukoneen ikkunasta näet mun haalistuvan
Etkä käsitä mun kahinaa
Olla tuulipuku joka tuulesta valittaa
Känniset kalsarit mä join väärin viinat
Tähteenä enää reliikki, mun käärinliinat
Olla sametissa vaan kapea vako
Sun sukkiksissa pelkkä silmäpako
Vaikkei niitä nää
Näkymättömät langat meitä yhdistää
Sut muhun ja meidät näihin ihmisiin
Tähän taloon ja katuun, tähän kaupunkiin
Irrallaan
Ei täällä yksikään
Oo mitään yksinään
Ja mä en tajuu enää
Kuinka kangas kudotaan
Yksi lanka kerrallaan
Säikeet yhteen punotaan
Yksi solmu kerrallaan
Kaipaan takas aikaan sinne Ensio Raikkaan
Parsimalla paikkaan tätä
Palkeenkieltä jota elämäksi luulet
Ilman mitään mieltä vie pyykkiä tuulet
Ajelehti sinne missä hiljaa meri on
Aina pelkkää ilmaa, villaa Merinon
Ajan minkä luuli ettei silkkikukka lakastu
Uskotteli itellensä, ettei ikin rakastu
Eikä tullu tästä langasta koskaan osa kangasta
Yksin olla, umpisolmu
Solmussa yksin vaan olla
Yksin vaan olla
Vaan olla
Olla